Avia Real Estatella iloitaan uudesta tiiminjäsenestä. Halusimme satsata Aviapoliksen kestävään kehitykseen hankkimalla riveihimme kokeneen kaavoitus- ja hankekehitysosaajan, ja niinpä porvoolainen Niina Puumalainen hyppäsi kiinteistökehitysjohtajan saappaisiin tammikuun alussa. Miltä Puumalaisen työpöytä ensimmäisen kuukauden jälkeen näyttää?
− Työhöni kuuluu tämä kaavoituksen kokonaisuus – voisi sanoa, että siihen rajapintaan saakka, jossa kaavoitus sitten siirtyy hankekehityksen kautta projektien puolelle. Lisäksi vastuualueelleni kuuluu kestävä kehitys, joka Avia Real Estatella halutaan ottaa kokonaisuutena huomioon.
Kun mahdollisuus Avia Real Estatella työskentelyyn tarjoutui, se tuntui aluerakennusprojektien konkarista monesta syystä houkuttelevalta.
− Aviapoliksen alueen kehityksessä on twistejä, joita pidän mielenkiintoisina. Erityisesti minua innostaa kestävän kehityksen ja elinkaariajattelun rooli lentokenttäkaupungin rakentamisessa. Näen, että sen toteuttaminen Aviapoliksen alueella on aidosti mahdollista. Kestävän kehityksen osaaminen on kehittynyt valtavasti viime vuosina ja alue on kaavoituksellisesti sopivassa vaiheessa, jotta asioihin voidaan vielä vaikuttaa, Puumalainen kertoo.
Uuteen toimenkuvaan ja uusiin työtovereihin Puumalainen on tutustunut ajan hengen mukaisesti etänä. Muutamia yhteistyökumppaneita on tavattu maskikasvoisina myös näyttöruutujen ulkopuolella.
− Odotan sitä aikaa, kun ihmisiä voi taas tavata tavalliseen tapaan, mutta meillä on Avia Real Estatella onnistunut hyvin etätyöskentelykin. Pidämme usein videot päällä, ettei keskustelu ole kasvotonta ja ihmiset ovat selkeästi halunneet auttaa perehtymisessä. Kiitoksia ja terveisiä myös Vantaan kaupungin asiantuntijoille, jotka ovat ottaneet minut lämpimästi vastaan ja olleet suureksi avuksi, Puumalainen kiittelee.
Elinkaariajattelua lentokenttäkaupungin kehittämiseen
Mukanaan Puumalainen toi yhtiöön mittavan kaavoitus- ja hankesuunnittelun kokemuksensa sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Myös elinkaariajattelu on uuden kiinteistökehitysjohtajan ominta osaamisaluetta, ja siitä puhuttaessa Puumalaisen silmät syttyvät.
− Näen elinkaariajattelun laajempana kokonaisuutena kuin vain energiankulutuksen tai materiaalienkäytön näkökulmasta. Kun uutta aluetta muodostetaan, on tärkeää pohtia, miten kaavasta saadaan toteuttamiskelpoinen siten, että alueesta tulee haluttu, mutta myös sellainen, että sitä on helppo ylläpitää tulevaisuudessakin, Puumalainen sanoo.
Elinkaariajatteluun liittyy voimakkaasti myös se, että tehdään ratkaisuja, jotka kestävät aikaa eivätkä sido tulevaisuudessa käsiä liiaksi.
− Kyse ei ole pelkästään siitä, kuinka paljon säästetään sähköä tai millä lämmitetään, vaan myös siitä, miten rakennus tai ympäristö kestää tulevaisuuden ilmastoa ja miten niitä voidaan tarvittaessa korjata ja muokata, Puumalainen antaa esimerkin. − Kaavoituksessa on tärkeää katsoa vuosikymmenien päähän, sillä asukkaiden ja yritysten näkökulmasta alueen elinkaarihan alkaa vasta siitä, kun alue valmistuu. Rakentamisen aikajakso on pitkä, joten tärkeää on huomioida myös se, miten alueella väliaikana eletään ja miten asiat arjessa toimivat. Viihtyisyyden kannalta yhteisöllisyys ja paikkaan kiinnittyminen ovat oleellisia.
Puumalainen korostaa myös sitä, että koska maailma muuttuu nopeasti, myös kaavojen tulisi olla joustavia.
− Nämä ovat tärkeitä asioita paitsi asuntoalueille, myös alueille, joihin tulee liikerakentamista. Yritykset ovat nopealiikkeisiä ja kaavan pitää olla sellainen, joka kykenee reagoimaan nopeasti. Tästä olemme Vantaan kaupungin kanssa keskustelleetkin, että miten nämä ripeät prosessit saadaan yhdessä aikaiseksi. Tämä kaikki on minulle osa elinkaariajattelua, Puumalainen kertoo.
Mistä houkutteleva lentokenttäkaupunki on tehty?
Tulevaisuuden lentokenttäkaupungin Puumalainen näkee aitona mahdollisuutena monipuoliselle asumiselle ja jokapäiväiselle elämälle – työlle ja opiskelulle, luonnonläheisyydelle ja kaupunkielämälle.
− Niiden lisäksi asukkaat elävät kansainvälisellä alueella, jossa lentokone, juna ja mahdollinen tulevaisuuden ratikka yhdistävät nopeasti mihin tahansa. Onhan se ainutlaatuinen mahdollisuus. Samalla alueella voi asua ja työskennellä, jolloin arki muuttuu todella vaivattomaksi, Puumalainen sanoo.
Loistavien julkisten liikenneyhteyksien lisäksi Puumalainen pitää tärkeänä, että myös muiden liikkumismuotojen käyttäminen on vaivatonta.
− Kun alueelle tulee asumista, myös muut liikkumismuodot on keskeistä saada alusta saakka kuntoon. Kävelyn ja pyöräilyn tulee olla helppoa ja miellyttävää, ja autoille pitää löytyä riittävästi parkkipaikkoja, Puumalainen mainitsee.
Kaupallisia palveluita alueelta löytyy laajemmassa mittakaavassa lähietäisyydeltä, mutta niitä ollaan nopeasti kehittämässä myös Aviapoliksen keskustakortteli Avia Cityn yhteyteen. Puumalainen näkee, että alueella jo sijaitsevat lukuisat yritykset luovat hyvän pohjan myös palveluiden järjestämiselle.
− Pelkällä asuntoalueella ihmisiä pitää olla valtava määrä, jotta alue kykenee pitämään monipuoliset kivijalkapalvelut yllä. Aviapoliksessa tätä ongelmaa ei ole. Kaupalliset palvelut ovat äärimmäisen tärkeä vetovoimatekijä, sillä arjen maailmassa esimerkiksi se oma lähikauppa on todella tärkeä. Haluamme luoda alueelle kivijalkoja, joissa liikkeillä on aidot menestymisen mahdollisuudet, Puumalainen kertoo.
Peruspalveluista Puumalainen nostaa tärkeään rooliin myös alueelle suunnitellun lukion, jotta alueella on myös opiskelumahdollisuuksia.
− Kahden lukiolaisen äitinä tiedän, että lukiolaiset myös käyttävät paljon palveluita – karkkia, pikkusuolaisia ja limsoja menee paljon, Puumalainen naurahtaa.
Julkisen ja yksityisen sektorin sillanrakentaja
Puumalainen on työskennellyt sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, ja hänellä on vankka näkemys niiden strategisesta yhteensovittamisesta. Vuosikymmen uraa on kulunut mm. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston geoteknisellä osastolla.
− Siellä tein asuntorakentamista eri puolille kaupunkia, mm. Arabianrantaan, Herttoniemenrantaan ja Etelä-Hermanniin. Selvittelin kaavoja mm. Kalasatamaan ja Salmisaareen sekä kustannuksia ja perustamistapoja tonteille, silloille ja rannoille. Työpöydälläni oli puistoja, katuja, päiväkoteja ja kouluja – pääsin näkemään Helsingin koko rakentamisen skaalan aina alustavista kaavoista kohteiden korjaamiseen.
Sittemmin Puumalainen työskenteli toisen vuosikymmenen aluerakentamisprojektien parissa Arabianrannassa ja Pasilassa. Keski-Pasilan keskustakorttelin kilpailussakin näkyy Puumalaisen kädenjälki. Viimeiset 3,5 vuotta ennen Avia Real Estatelle siirtymistä hän työskenteli Pohjois-Euroopan johtavan asuntorakennuttajayhtiö Bonavan palveluksessa.
− Näen, että työni Avia Real Estatella yhdistää koko sitä kaarta, mitä olen urallani tehnyt. Tässä on aluerakentamisen osuus, jossa kaavoitetaan, mutta Avia Real Estate myös vie niitä suunnitelmia toteutukseen. Onnistumisessa auttavat varmasti kaikki hyödyt ja opit siitä, millainen on hyvä kaava, jolla syntyy nopeasti kestäviä alueita, joissa asukkaat ja yritykset viihtyvät.
Entä kuinka Puumalainen itse viihtyy lentokenttätunnelmissa?
− 18-vuotiaina ajelimme usein Porvoosta lentokentälle ostamaan pistaasijäätelöä, katselemaan lentokoneita ja haaveilemaan, missä maailman kolkissa isona voisi asua. Vieläkin ajattelen, että onhan täällä tietynlainen tunnelma, jota ei muualta saa. Samaan lähtöaulaan ei ehkä enää pääse koneita katsomaan, mutta varmasti täältä löytyy tulevaisuudessakin monta paikkaa, joissa sitä lähdön tunnelmaa, kansainvälisyyttä ja omia haaveitaan voi fiilistellä, hän hymyilee.